PanAms

Plarasin lokakuun lopulla Guadalajarassa, Meksikossa, käytyjen Pan Amerikan kisojen tuloslistoja korvat sauhuten.
Toinen korvani puuskutti ulos mustaa nokea. Se, että Yhdysvallat halveksii lähimmäistensä urheiluosaamista passittamalla alueellisiin mestaruuskilpailuihin ryysyläisjengin, on vanha huono uutinen. Se, että Jamaikan, Trinidadin ja Bahaman kaltaiset kansakunnat katsovat olevansa kulmakuntansa merkittävimmän urheilujuhlan yläpuolella, on uusi huono uutinen. Tiedämme keitä jenkit luulevat olevansa. Jamaikalaisten, trinidadilaisten ja bahamalaisten nokka pystyssä naapurustossa kuljeskelussa on surkuhupaisuuden sävyä.

Toinen korvani savutti vaaleanpunaista pölyä. Hurrasin pienelle, kauniille ja oudolle. Nery Brenes Costa Ricasta ja Luguelin Santos Dominikaanisesta Tasavallasta pistelevät rundin 44,65 ja 44,71. Caterina Ibargüen Kolumbiasta loikkasi 14,92. Taputin kätösiäni mitalitilaston hotkaisseelle Kuuballe. Kommunistit ymmärtävät alueellisen dominoinnin päälle. Omar Cisneros aitoi 47,99 ja Guillermo Martinez keihästi 87,20. Yarelis Barrios limputti 66,40 ja Yipsi Moreno moukaroi 75,62. Yarisley Silva kukisti maailmanmestari Fabiana Murerin tuloksin 475 - 470. Ruksasin plussan velvollisuudentuntoa osoittaneiden nimi-ihmisten (Kim Collins, Dayron Robles, Donald Thomas, Dylan Armstrong, Yargelis Savigne) sarakkeeseen.

Guadalajaran topografinen kurotus - 1,5 kilsaa merenpinnasta ylöspäin - näkyy tuloksissa siellä täällä. Herra Santosin matalan maiseman ennätys on 46,19. Minä en piittaa pätkääkään. Nuhtelen urheilijoita, jotka jättivät mainion tilaisuuden käyttämättä. Siteeraan Ciudad de Mexicon (2,2 kilsaa) yläilmatuloksista mutisevat piirit muinoin vaientanutta Edwin Mosesia: "Kaupunki sijaitsee maapallolla, vai kuinka?"

Olen suuri aluemestaruuskilpailujen ystävä. En tiedä tarkasti miksi. Epäilen menneisyyteen juuttunutta byrokraattista sieluani. Kauan sitten, sukeltaessani yleisurheilun syövereihin, ei ollut epätavallista kuulla tai lukea olympiafinaaliennakointia toisensa ensi kerran kohtaavista Euroopan, Kansainyhteisön ja Pan Amerikan mestareista. Mausteeksi satunnainen Afrikan, Aasian, Keski-Amerikan & Karibian ja Tyynenmeren maiden mestari. Ynnä Univesiadimestari. Sitten katsottiin kuka tittelinhaltija on kuka. Se oli hieno ja eksoottinen pykäys. Asetelmassa oli sivistynyttä porrastusta.

Syytän alueellisten mestaruuskilpailujen nahistumisesta liiallista MM-kilpailua. Puolet porukasta on nykyään maailmanmestareita, hallitsevia ja entisiä tai ainakin sisäradoilta. Ja jollei jokin niistä, niin juniorisarjoista. Ja seuraavaksi sisäratojen juniorisarjoista. Kukaan ei enää lotkauta korvaansa vähemmälle.
Arvaatte Helsingistä vuodesta 2012 eteenpäin liian usein toistuvien EM-kilpailujen globaalisen arvostusennusteeni.

Muutama haituva täten kuolemaan tuomittujen Yleisamerikkalaisten kisojen yleisurheiluhistoriasta.
Buenos Aires, kevät 1951. Ekat PanAmit. Jälkipolvet eivät tiedä mitä ajatella Herb McKenleyn kolmesta kolmossijasta tulossarjalla 11,0 - 21,5 - 48,2. Aikalaiset antoivat Hosu-Herbille anteeksi mitä tahansa.
Ciudad de Mexico, kevät 1955. Lou Jones ja Jim Lea kiersivät soikion ajoin 45,4 ja 45,6. Tieto ohkaisesta hapesta ei ollut jakelussa. Molemmat ME:n alittajat epäilivät rataa alimittaiseksi, Jones ensin pyörryttyään. Adhemar Ferreira da Silva kolmiloikkasi viidennen ja viimeisen ME:nsä 16,56.
Chicago, syyskesä 1959. Jenkkilä noteerasi rajojensa sisälle tunkeutuneen tapahtuman kunnollisella edustuksella. Vuoden päästä puolet isäntämaan joukkueesta löysi itsensä Ikuisesta Kaupungista. Tuleva olympiavoittaja Hayes Jones (1964) urheili kompakysymyksen kukistamalla sekä edellisen että seuraavan olympiavoittajan Lee Calhounin (1956 ja 1960) pika-aidoissa ajoin 13,6 - 13,7.    

Sao Paulo, kevät 1963. Ollan Cassell, Yhdysvaltain yleisurheiluliiton toimitusjohtaja 1980-97, harjoitteli multisektorityöskentelyä: kuudes sija satasella, kakkossija tuplamatkalla, kaksi kapulavoittoa.  
Winnipeg, syyskesä 1967. Bob Beamon leiskautti lankulta 807 häviten Ralph Bostonille 22 senttiä. Kaikki arvasivat siitä paikasta Bobin seuraavat temput.

Cali, Kolumbia, elokuu 1971. Don Quarrie ja Pedro Perez hauskuuttivat yleisöä ME-tuloksilla 19,8 ja 17,40.   
Ciudad de Mexico, lokakuu 1975. Joao Carlos de Oliveira loikkasi ME:n 17,89. Chandra Cheeseborough, 16 kesää, juoksi juniorien ME:n 22,77. Ronnie (Kuka) Ray näytti Alberto Juantorenalle mistä kana ajoin 44,45 - 44,80. Brasilia sijoittui neljänneksi miesten pikaviestissä tuloksella 39,18.
San Juan, Puerto Rico, heinäkuu 1979. Iso Juan, alias Juantorena, ja katsomon kuubalaispakolaiset yltyivät dialogissaan poliisitoimintaa inspiroivalle tasolle. Merlene Ottey, 200 metrin pronssi, ilmestyi näkösälle poistuakseen ei-ikinä.

Caracas, elokuu 1983. Yleisurheilun kalifornialainen raamattu Track & Field News, joka silloin tällöin unohtaa präntätä sivuilleen Pan Amerikan kisojen tulokset, neuvoi meille miten kaarrematkan mestarin Elliott Quow'n sukunimi lausutaan. Sanokaa "wow" Knoxvillessa. Sanokaa "vau" Kuopiossa.
Indianapolis, elokuu 1987. Jenkit herkesivät taas toimiin kotonaan. Kuuba ei ujostellut kyläillä. Carl Lewis ja Larry Myricks taistelivat yhden santaklassikoistaan: 875 - 858. Jackie Joyner-Kersee hoiteli neidot ME:llä 745. Javier Sotomayor voitti ensimmäisen neljästä tittelistään. Ana Quirot juoksi Tehkää Perässä Vuonna 2011 -tuplan 50,27/1.59,06.

Havanna, elokuu 1991. Quirot juoksi Tehkää Perässä Vuonna 2021 -tuplan 49,61/1.58,71.
Mar del Plata, Argentiina, maaliskuu 1995. Sotomayor keikahti uransa 20. ja viimeisen kerran 240 tai ylempää, tasan. Pattinki on hypätty sen jälkeen kolmesti, taivasalla viimeksi vuonna 2000.

Winnipeg, heinäkuu 1999. Brasilia voitti miesten pikaviestin ajalla 38,18.

Santo Domingo, Dominikaaninen Tasavalta, elokuu 2003. Joanna Hayes peittosi aitakierroksella neljän vuoden takaisen maailmanmestarin Daimi Pernian 54,77 - 55,10. Kaikki arvasivat siitä paikasta kuinka seuraavan kesän pika-aitojen olympiafinaalissa käy.
Rio de Janeiro, heinäkuu 2007. Brasilia voitti miesten pikaviestin tuloksella 38,81.
Guadalajara, lokakuu 2011. Brasilia voitti miesten pikaviestin ajalla 38,18. Sambasankarien toiminnallisissa kloonauksissa on aitoa hutiloinnin tuntua.

Salossa perjantaina 4.11.2011
Heimo Elonen