EM-Barcelona torstaina: Päättääkö Evilä 48 vuoden odotuksen ja muita uutisia. Päivitetty klo 19.28

29.07.2010 09:17

Pirkko Helenius leijaili yllätyspronssia EM-Roomassa 1974, mutta suomalaisen miespituushyppääjän arvomitali on ollut harvinaista herkkua sekä Euroopan että maailman tasolla.
Tommi Evilä teki mahdottomasta mahdollisen vuoden 2005 MM-pronssillaan Helsingissä, mutta EM-mitalista on saatu nauttia vain Belgradissa vuonna 1962.

Silloin niitä tulikin kaksin kappalein, kun Rainers Stenius vääntäytyi 19-vuotiaana sairasvuoteelta hopealle Pentti Eskolan Suomen ennätystä sivunneella tuloksella 785.
Steniuksen ponnistus tärähti niin rajusti lankkua vasten, että piikkarin pohja repeytyi. Kierrosta myöhemmin Eskola tykitti samaan lukemaan, ja seuraavaksi pisimmät hypyt ratkaisivat hopean Steniukselle.
Budapestissa 1966 kaksikko otti sijat 5 ja 7, mutta niissä EM-kilpailuissa eivät minkään muunkaan lajin suomalaisurheilijat onnistuneet mitalijahdissaan.
Helsingissä 1971 numerot leikkivät jälleen omaa leikkiään Mauri Myllymäen ja Reijo Toivosen päädyttyä sijoille 5 ja 6. Kummankin tulos oli - niinpä niin - 785, ja pronssimitaliin jäi matkaa vaivaiset kaksi senttiä.
Jarmo Kärnältä odoteltiin mitalia Splitissä 1990, ja karsinnan loistava 813 löi kiukaalle löylyä kauhallisen lisää, mutta samalla Kärnä satutti selkäänsä. Loppukilpailussa Kärnän oli tyytyminen kuudenteen sijaan tuloksella 795.
Splitin karsintahyppy jäi Kärnän toiseksi pisimmäksi laillisissa tuulissa. Hän sivusi edelliskesänä Riiassa Steniuksen Suomen ennätystä 816 ja ponnisti samassa kilpailussa 2,7 sekuntimetrin myötätuulessa peräti 834.
Evilä on leiskauttanut vielä pidemmällekin - 841 syksyn 841 Ruotsi-ottelussa tuulen tuiverrettua 3,8 metriä sekunnissa. Vaikka hänellä on ollut suurkilpailujen karsinnassa viime vuosina pahaa epäonnea, loistavaa jälkeä on syntynyt vuodesta toiseen.
Viimeksi Berliinin MM-kilpailuissa Evilä oli heikoin kolmesta miehestä, jotka taistelivat samalla tuloksella viimeisestä finaalipaikasta. Nyt on revanssin paikka, mutta tilanne ei aiheuta Evilälle ainakaan ulospäin näkyviä paineita. Hän on elämänsä kunnossa ja tietää sen varsin hyvin itsekin.

Barcelonassa käytössä 18 askelta

Lappeenrannan eliittikisojen viisi kahdeksan metrin ylitystä olivat - myötätuulesta huolimatta - sellaisia työnäytteitä, ettei edes 794:ään viikko sitten Monacon Timanttiliigassa hetkauttanut Evilän itseluottamusta
- Hyppäsin Lappeenrannassa ensimmäisen kerran ilman teippiä nivusessa, joka ärtyi kesäkuun alussa Tampereen kilpailussa. Monacossa en ollut vielä palautunut Lappeenrannasta, Evilä kertoi torstaisessa ennakkoinfossa.
Tommilla ja hänen valmentajaisällään Juhanilla riitti aikaa ja tarinaa kaikille kommentteja halunneile, mikä on kaiken järjen mukaan hyvä merkki.
Yksi kestopuheenaihe on Evilän vauhtijuoksun askelmäärä, ja siitä hän on päätöksensä tehnyt:
- En käytä täällä 20 askeleen vauhtia, vaan juoksen 18 askelta, koska sillä saan juoksurytmityksen ja voimantuoton lankulla paremmaksi.
Muut suomalaishyppääjät Barcelonassa ovat Petteri Lax ja Otto Kilpi. Lax tunnetaan erittäin hyvänä kilpailijana, ja Kilpi on noussut tänä kesänä aivan uudelle tasolle. Odotukset useamman kuin yhden miehen saamisesta sunnuntain mitalitaistoon elävät vahvoina.
Karsintaraja on tasan kahdeksan metriä, mutta tuskin ihan niin paljon pitää lentää. Valistunut arvaus kuuluu, että 790:kin voi riittää.

Charfreitag teki historiaa

Libor Charfreitag teki keskiviikkona slovakialaista yleisurheiluhistoriaa. Hänen kultansa moukarissa oli itsenäisen Slovakian tasavallan ensimmäinen EM-mitali. Tätä aiempi paras sijoitus oli Robert Stefkon nelossija Helsingin 10000 metrillä 1994.

Tshekkoslovakian aikoihin slovakit tunnettiin loistavina kävelijöinä. Josef Pribilinec voitti 20 kilometrin EM-tittelin Stuttgartissa 1986 ja Pavol Blazek Splitissä 1990.

- Jos totta puhutaan, heittoni olivat teknisesti kamalia, mutta mitäpä väliä sillä enää on, sanoi Charfreitag, jonka nimi tarkoittaa suomeksi pitkääperjantaita.

Perkovic nuorin kiekkomestari

Myös Kroatian Sandra Perkovic sai nimensä EM-historiaan hikisenä keskiviikkoiltana. Hänestä tuli 20 vuoden ja 37 päivän ikäisenä kaikkien aikojen nuorin Euroopan mestari lajissaan.

Nopeusvaltikka vaihtoi väriä

Ranskan Christophe Lemaitre ei pidä siitä, että hänen muistutetaan olevan kaikkien aikojen nopein valkoihoinen, mutta ei hän pysty tätä puheenaihetta karkuunkaan juoksemaan.

Keskiviikon 100 metrin voitollaan Lemaitre juoksi ensimmäisenä valkoisena miehenä pikamatkan EM-tittelin sitten vuoden 1982, jolloin DDR:n Frank Emmelmann kukisti muut. Maailmanlaajuisissa arvokilpailuissa tätä meriittiä pitää hallussaan Ison-Britannian Allan Wells, joka voitti satasen Moskovan boikottikisoissa 1980.

Ukkonen tuli vieraaksi

Eivätpä sujuneet nämäkään arvokilpailut ilman ukkösmyrskyä. Se vyöryi Montjuicin ylle iltakuudelta paikallista aikaa, ja käynnissä ollut kymmenottelun keihäänheitto jouduttiin pysäyttämään. Sade aiheutti myös paljon ylimääräistä työtä, sillä elektronisia laitteita piti peittää mm. mediakatsomossa.