YUKL 5/2011

16.08.2011 08:11

Yleisurheilun Kuvalehti 5/2011 ilmestyy perjantaina 26.8. eli sopivasti Daegun MM-kilpailujen aattona.

Aiheita:

- MM-ennakot päivä päivältä: keiltä odotetaan ja mitä, mitalisti- ja musta hevonen -veikkaukset jokaisesta lajista

- Kalevan kisojen tulostaso tarkastelussa

- 22-vuotiaiden EM-Ostrava

- junioreiden EM-Tallinna

- 17-vuotiaiden MM-Lille

- Matti Hannuksen esittelyssä Kanadan kuulamies Dylan Armstrong

- Heimo Elosen Neljän Kopla

- Kolumnisteina Eero Rämö ja Timo Kujanpää

Vuoden suurin urheilujuhla koetaan Daegussa

Järjestyksessään 13. yleisurheilun MM-kilpailut kokoavat Etelä-Korean Daeguun 27.8. - 4.9. vajaat 2000 urheilijaa noin 200 maasta.
Ilmoittautumisensa vahvisti 201 maata, mutta lopullinen osanottoluku laskenee siitä hieman. Joka tapauksessa kyseessä on selvästi kansainvälisimmät yksittäisen urheilumuodon arvokilpailut, kuten on ollut MM-kilpailujen historian alusta saakka:
Helsinki 7. - 14.8.1983: 1355 urheilijaa 153 maasta
Rooma 28.8. - 6.9.1987: 1451 urheilijaa 159 maasta
Tokio 23.9.. 1.9.1991: 1517 urheilijaa 167 maasta
Stuttgart 13. - 22.8.1993: 1689 urheilijaa 187 maasta
Göteborg 4. - 13.8.1995: 1804 urheilijaa 191 maasta
Ateena 1. - 10.8.1997: 1882 urheilijaa 198 maasta
Sevilla 20. - 29.8.1999: 1821 urheilijaa 201 maasta
Edmonton 3. - 12.8.2001: 1677 urheilijaa 189 maasta
Pariisi 23. - 31.8.2003: 1679 urheilijaa 198 maasta
Helsinki 6. - 14.8.2005: 1688 urheilijaa 191 maata
Osaka 25.8. - 2.9.2007: 1800 urheilijaa 197 maasta
Berliini 15. - 22.8.2009: 1895 urheilijaa 200 maasta
Lisäksi IAAF laskee virallisiksi MM-kilpailuksi 50 kilometrin kävelyn 18.9.1976 Malmössä, jossa Reima Salonen käveli pronssia ja oli näin Suomen ensimmäinen mitalisti sekä naisten 3000 metrin ja 400 metrin aitojen kilpailut Hollannin Sittardissa 14. - 16.8.1980.
Tämä siksi, että viidenkympin kävely ei kuulunut Montrealin olympiakisojen lajiohjelmaan 1976, eivätkä naisten kolmonen ja pitkät aidat vielä Moskovan olympiakisojen ohjelmaan 1980.
Malmössä oli 42 kävelijää 20 maasta ja Sittardissa 42 urheilijaa 21 maasta.

Kaikkien aikojen nuorin miesmestari on ollut Kenian Ismail Kirui, joka yllätti vastustajansa housut kintuissa 18 vuoden ja 177 päivän ikäisenä Stuttgartin 5000 metrillä 1993 juosten silloisen junioreiden ME-ajan 13.02,75.
Kirui juoksi 6. kierroksen 60,21 sekuntiin hajottaen letkan perusteellisesti. Etiopian Haile Gebrselassie läheni rajun kirikierroksensa ansiosta, mutta jäi 0,42 sekunnin päähän. Kirui uusi mestaruutensa Göteborgissa 1995 huomattavasti maltillisemmalla taktiikalla.
Kaksi vuotta sitten Berliinissä hämmästyttänyt Etelä-Afrikan Caster Semenya oli 18 vuoden ja 224 päivän ikäinen voittaessaan naisten 800 metriä. Semenya on sen jälkeen joutunut piinaaviin sukupuolitesteihin ja muutenkin sellaiseen pyöritykseen, että hyvin moni olisi jo lyönyt piikkarit naulaan, vaan ei Semenya.
Semenya ei kuitenkaan ole nuorin naismestari, vaan Etiopian Tirunesh Dibaba voitti naisten 5000 metriä vuonna 2003 Pariisissa 17 vuoden ja 333 päivän helposti muistettavassa iässä. Dibaba valtasi Helsingissä 2005 sekä vitosen että kympin kullan ja voitti vielä Osakassa 2007 kympin, kunnes hänen paras menonsa rupesi hiipumaan Pekingin olympiakisojen tuplakullan jälkeen.
Nuorin MM-mitalisti löytyy myös naisten kestävyysjuoksusta. Kenian Sally Barsosio töni ja kompuroi Stuttgartin kympillä saaden Etelä-Afrikan Elaina Meyerin pois tolaltaan ja kirien lopulta pronssille 15 vuotta ja 153 päivää vanhana. Ateenassa 1997 Barsosio kirkasti mitalinsa suvereeniksi kullaksi - edelleen juniori-ikäisenä!
Miesten nuorin henkilökohtaisten lajien mitalisti on Trinidad & Tobagon Darrell Brown, Pariisin yllättävällä satasella hopeaa ajalla 10,08 ottanut junioritähti, joka oli silloin 18-vuotias ja 318 päivää päälle.
Se ei kuitenkaan ollut Brownin ensimmäinen MM-mitali, sillä hän kuului maansa pikaviestipronssia ottaneeseen joukkueeseen Edmontonissa 2001 ikälukemin 16 vuotta ja 305 päivää.
Millaista historiaa Daegussa tehdään, sitä pohdimme päivä päivältä.

Lue päivä päivältä -ennakot ja Matti Hannuksen laatimat mitalistiveikkaukset Yleisurheilun Kuvalehdestä 5/2011!

******

Nuorten esiinmarssi jatkui Kalevan kisoissa

Tuttu kysymys: mistä vuoden 2011 Kalevan kisat Turussa muistetaan?
Samantyppinen vastaus niin kuin viime vuoden Kajaanin vastaava tapahtumakin: komeasta yleisömäärästä, nuorten esiinmarssista, kärjen tasaisen tason elpymisestä, mutta valitettavasti myös kärkitulosten heikkoudesta lukuunottamatta muutamaa kirkasta poikkeusta sekä useiden maajoukkueurheilijoiden poisjäänneistä.
Siinä suhteessa ei siis näytä olevan mitään eroa sillä, järjestetäänkö Suomen mestaruuskilpailut ennen kansainvälisiä arvokilpailuja vaiko vasta niiden jälkeen.
Johonkin tämänvuotisten Kalevan kisojen tulostasoa on verrattava. Otettakoon vertailukohdiksi edelliset Turun Kalevan kisat, koska niistä tuli sopivaasti kuluneeksi kymmenen vuotta sekä Kajaani 2010, koska lähiperspektiiviäkin kaivataan.
Tuttuun tapaan käytetään kolmea muuttujaa: voittotulos, pronssitulos ja kahdeksas tulos ja pisteytetään ne niin, että paras vuosi saa kustakin lajista 3, seuraava 2 ja heikoin 1 pisteen.
Ikävä kyllä, miesten lajeissa Turku 2011 jää kaikki muuttujat yhteenlaskettuna jumboksi 107,5 pisteellään. Kajaani 2010 ja Turku 2001 ovat hyvin tasaväkiset, mutta mutt Turku 2001 korjaa voiton 124,5 - 121.
Lajiryhmittäin mennään näin:
Pikajuoksut: 1) Kajaani 2010: 33, 2) Turku 2001: 32, 3) Turku 2011: 25.
Kestävyysjuoksut ja kävely: 1) Kajaani 2010: 42, 2) Turku 2001:33  ja Turku 2011: 33.
Hypyt ja kymmenottelu: 1) Turku 2011: 29, 2) Turku 2001: 28,5, 3) Kajaani 2010: 24,5.*
* Vuonna 2001 SM-moniottelut järjestettiin erikseen, eikä 8:tta tulosta saatu. Näin ollen se on jätetty pois myös vuosilta 2011 ja 2010.
Heitot: 1) Turku 2001: 31, 2) Kajaani 2010: 21,5, 3) Turku 2011: 20,5.
Kaikki lajiryhmät huomioon ottaen suurin ilonaihe paljastuu naisten kestävyysjuoksuista. Niissä tämä vuosi pesee kirkkaasti sekä viimevuotiset Kajaanin että vuoden 2001 Turun Kalevan kisat.
Ero on jopa hämmästyttävän suuri, eiväthän kaikki parhaat kestävyysnaiset päässeet nytkään mukaan.
Nuoret ja vähän kokeneemmatkin uskalsivat pitää vauhtia, ja ennätykset ropisivat matkoilla kuin matkoilla. Kärkeä komisti tietysti huippukuntoinen Karin Storbacka, mutta sijoilla 3 - 8:kin tapahtui paljon myönteistä.
Osittain sama ilmiö näkyi myös pikamatkoilla - ainakin niin, että kymmenen vuoden takaisista lukemista harpattiin selvästi ylöspäin. Myös seitsenottelu voidaan laskea tähän samaan kastiin.
Lajiryhmittäin mennään näin:
Pikajuoksut: 1) Kajaani 2010: 39, 2) Turku 2011: 30, 3) Turku 2001: 23
Kestävyysjuoksut ja kävely: 1) Turku 2011: 41, 2) Turku 2010: 25, 3) Kajaani 2010: 24
Hypyt ja seitsenottelu: 1) Turku 2001: 29, 2) Turku 2011: 28, 3) Kajaani 2010: 25*
* Vuonna 2001 SM-moniottelut järjestettiin erikseen, eikä 8:tta tulosta saatu. Näin ollen se on jätetty pois myös vuosilta 2011 ja 2010.
Heitot: 1) Kajaani 2010: 26, 2) Turku 2011: 23, 3) Turku 2001: 23
Yhteensä: 1) Turku 2011 229,5, 2) Kajaani 235, 3) Turku 2001: 224,5

Lue tarkempi analyysi ja kertaa voittajien tunnelmat Yleisurheilun Kuvalehdestä 5/2011!

******

Kaksi yli muiden SM-viesteissä

Helsingin Kisa-Veikot ja Tampereen Pyrintö ovat aina olleet näkyvästi esillä SM-viesteissä, mutta koskaan ennen ne eivät ole erottuneet näin suvereenisti yli muiden.
HKV napsi mitalisarjan 8+2+4=14 ja TP 7++2=12, kun seuraavaksi eniten mitaleja päätyi Turun Urheiluliiton kaappiin: 1+2+3=6.
HKV ei saanut ilman Mikko Lahtiota ainuttakaan mitalia miesten sarjasta, mutta juhli naisissa ja nuorissa siitäkin edestä. Suvi Selvenius ei jättänyt IK Falkenin Kari Storbackalle eikä IF Nykarlebynejdenin Heidi Erikssonille sanan sijaa naisten 4x800 metrin ankkuriosuudella, vaan paineli alusta saakka omaa tahtiaan.
Anniina Laitinen käytti samaa taktiikkaa 4x400 metrin ankkurina. Laitisen ja Selveniuksen lisäksi kaksi mestaruutta juossut Katja Erävistö tiivisti HKV-hengen näin:
- Omistimme nämä mestaruudet äskettäin edesmenneelle Aulis Potinkaralle.
Tuskinpa Potinkara olisi voinut sen hienompaa kunnianosoitusta saadakaan!
Pyrintö oli matkassa ilman 17-vuotiaiden MM-kilpailuissa juossutta ja hienosti finaaliin päässyttä Ella Räsästä. Räsäsen perheen mainetta piti komeasti yllä Eliisa Räsänen, jonka vahva kolmas osuus ratkaisi paljolti 15-vuotiaiden 4x100 metriä.
TP:n upea saalis perustui eri-ikäisten naisten ja tyttöjen loistavaan menestykseen sekä rautaisiin 19-vuotiaisiin miehiin. Miehistä eivät tamperelaisetkaan ottaneet ainuttakaan mitalia, joten sikäli meni tasan HKV:n kanssa.
HKV on aina erottunut niin radalla kuin katsomossa, mutta nyt Pyrintö taisi viedä huomiokilvassa voiton. Sen nuoret naisjuoksijat olivat kaivaneet juoksuasuikseen seuran toimiston kätköistä parinkymmenen vuoden takaisia mallejakin.
Kukaan tuskin jaksoi niuhottaa, että seura-asujenhan pitäisi olla yhtenäisiä, niin selvästi Pyrinnön punavalkoiset värit joka tapauksessa erottuivat muista.

****

Heimo Elosen Neljän Kopla

Mikä yhdistää Walter Dixiä, Asafa Powellia, Sally Pearsonia ja David Oliveria? Lue Heimo Elosen tarina, niin tiedät!

Nuorten arvokilpailut

Suomi jäi mitaleitta 17-vuotiaiden MM-kilpailuissa Lillessä, mutta joukkueeseen mahtui useita onnistujia, kuten viidenneksi sijoittuneet moukarinheittäjä Heli Rinnekari ja kahdeksanottelija Aleksi Tuononen.
Keihäänheittäjä Oona Sormunen piti pronsillaan Suomen mitalikannassa 22-vuotiaiden EM-kilpailuissa Ostravassa. Pariin muuhunkin mitaliin olisi ollut saumat, ja tulevaisuutta ajatellen useat finaalipaikat loivat uskoa.Nooralotta Nezirin aitakulta ja Kristiina Mäkelän kolmiloikkahopea olivat junioreiden EM-kilpailujen suurimmat suomalaiset riemunaiheet. Muutkin juoksijat kuin Neziri esiintyivät edukseen.

Maailman ympäri

Kuka on Kanadan kuulantyöntäjän Dylan Armstrongin valmentaja? Muun muassa se selviää Matti Hannuksen kansainvälisestä paketista.

Kolumnit

Aika moneen lajiin on kolumnistimme Timo Kujanpää ehtinyt Höyhensaarten Kalevan kisoissa osallistua...

Eero Rämö peräänkuuluttaa rakentavaa kritiikkiä ja argumentointikykyä yleisurheilusta kirjoittavilta toimittajilta.