YUKL 1/2012

23.01.2012 11:05

Yleisurheilun Kuvalehden numero 1/2012 ilmestyy perjantaina 3.2.

Aiheina:

- henkilökuvassa korkeushyppääjä Jussi Viita

- nuoren urheilijan haastattelussa moniottelija Juuso Hassi

- ulkomaisista tähdissä esittelyssä USA:n hyppääjät Christian Taylor ja Will Claye

- seiväsvalmentaja Steve Ripponin mietteitä Etelä-Afrikan-leiriltä

- Maailman ympäri -osiossa päähenkilönä seitsenottelija Tatjana Tshernova

- EM-historiasarjassa palaamme Helsinkiin ja vuoteen 1971

- MM-halliennakko

- Mikko Karpin ja Arto Kuusiston kolumnit ym.

Klikkaa yläpalkista "lehti" ja lue lisää!

Jussi Viita panee nyt kaikki paukut peliin

Korkeushyppääjä Jussi Viita kuuluu niihin urheilijoihin, jotka ovat sekä opiskelleet että urheilleet. Hän aloitti automaatiotekniikan opinnot Tampereen teknillisessä yliopistossa vuonna 2004, mutta kävi armeijan puolen vuoden opiskelun jälkeen ja vaihtoi vuonna 2006 rakennustekniikkaan.
- En todellakaan suosittele kenellekään armeijan käymistä siinä vaiheessa. Kun tulin sieltä, olin kurssikavereitani puoli vuotta laskuissa jäljessä!
Opinnot ovat edenneet nyt siihen pisteeseen, että Jussi on paria tenttiä sekä lopputyötä vaille diplomi-insinööri.
- Aloitan syyskussa diplomityöni liittyen aiheeseen "miksi ihmiset muuttavat ja minne". Keväällä 2013 pitäisi valmistua.
- Tämä on vaativa koulutusohjelma, eikä valmistumisaikatauluni ole edes erityisen hidas, vaan keskimäärin siihen kuluu koulutusohjelmassani seitsemisen vuotta. Työllisyystilanne on kuitenkin hyvä ja diplomityönkin teen työsuhteessa, Jussi sanoo.

Hänellä ei ole rakennusalan työkokemusta, mutta hän suunnitteli vuosina 2005 - 2010 osa-aikaisena kuntosalien lay outeja eli laitteiden sijoittelua.
- Se sopi oikein hyvin, sillä sain tehdä töitä tietokoneella kotona. Syksyllä 2010 kuitenkin päätin satsata ainakin kaksi vuotta korkeushyppyyn, sillä minua kiehtoo ottaa selvillä, kuinka paljon tästä kropasta voi saada irti.
Mikä on motivoinut Jussia näin pitkälle? Aika moni suomalaisurheilijahan olisi hänen asemassaan jättänyt korkeushypyn ja keskittynyt sataprosenttisesti opintoihinsa.
Vastaus löytyy kesältä 2007 unkarilaisesta Debrecenin kaupungista. Siellä Jussi otti 22-vuotiaiden EM-pronssia ylitettyään ennätyksensä 221 ensimmäisellään ja hävittyään voittajalle, Ruotsin Linus Thörnbladille vain kolme senttiä.
- Oli se tärkeä mitali - varmaan niin tärkeä, että juuri sen ansiosta haluan nyt selvittää, mihin ammattimaisesti urheillen ylletään.
- Olympiakisat ovat muodostuneet minulle unelmaksi - edes niihin mukaan pääseminen. Tietysti EM-kilpailutkin ovat tärkeät, mutta siellä kaikki haluavat jo menestyä.

- EM-Helsinkiin on siksi vähän vaikea asennoitua, mutta tosi helppo motivoitua, Jussi muotoilee.

Lue Jussi Viidan henkilökuvahaastattelu kokonaan Yleisurheilun Kuvalehdestä 1/2012!

****

Steve Rippon hienosäätää seiväshyppääjiä huipulle

Suomalaiset seiväshyppääjät Eemeli Salomäki ja Jere Bergius elävät urheilu-uransa toistaiseksi mielenkiintoisimpia kuukausia.
Molemmat haluavat hyödyntää alkavan kesän ennen kokemattoman mahdollisuuden: yleisurheilijoilla on tilaisuus kokea kahdet arvokilpailut yhden kesän aikana.
Salomäki ja Bergius jakavat saman unelman. Ihannetilanteessa he ylittäisivät Lontoon olympiarajan 572 jo hallikilpailuissa, mikä takaisi ennen muuta valmistautumisrauhan Helsingin 2012 EM-kilpailuihin.
Helsingin ja Lontoon arvokilpailujen tehostamisohjelmaan ujutettiin syksyllä kaksi erinomaista pykälää seiväshyppääjiä varten – ainutlaatuinen, urheilijoita ihastuttanut syysleiri Etelä-Afrikassa ja australialaisen seiväslähettilään Steve Ripponin pestaaminen lajikonsultiksi.
Salomäki ja Bergius harjoittelivat Suomen syksyn pimeimmät viikot Potschefstroomin yliopiston urheilukeskuksessa Etelä-Afrikassa. Ripponin valvonnassa leirin teemana oli erityisesti seipään kuoppaanviennin parantaminen sekä siedätyshoito harjoittelun kokonaismäärän kasvattamiseksi. Nämä ovat ensimmäiset portaat Ripponin kokonaisvaltaisen harjoitussysteemin omaksumisessa.
- Toimivassa kokonaisuudessa hypyn ja harjoittelun kaikki osa-alueet ovat tasapainossa. Voima, tekniikka, fysiikka ja juoksu pitää nivoa ehjäksi kokonaisuudeksi, Rippon selvittää filosofiaansa.
Kyse nykyisen systeemin hienosäädöstä
Rippon ei esitä, että hän olisi mullistamassa suomalaista seiväshyppyvalmennusta. Hän on tehnyt suomalaisten ja erityisesti Salomäen kanssa jo pitkään yhteistyötä, joten hän tuntee suomalaiset seiväsperinteet erinomaisesti.
- Suomessa perinteet ovat vahvat. Nyt suomalaiset ovat kuitenkin juuttuneet tilanteeseen, jossa hyppääjiä tulee jatkuvasti 550-560:n tasolle mutta kehitys tyssää siihen. Jatkossa yritän auttaa, ettei hyppääjien kehitys päättyisi sille tasolle, Rippon selittää.
– Itse kuvaisin tehtävääni jo varsin toimivan systeemin hienosäädöksi.

Lue Pasi Reinin Etelä-Afrikassa tekemä Ripponin haastattelu kokonaan Yleisurheilun Kuvalehdestä 1/2012!

****

USA:n lentävät nuorukaiset Taylor ja Claye

Varttimailerit eivät juuri viihdy kentän puolella.
Merkittävin poikkeus lähimenneisyydestä on ällistyttävän yhden päivän tuplan huhtikuisessa Des Moinesissa 1993 urheillut Anthuan Maybank: 825 lankulta, kierros 44,99.
Yhdysvallat pitkän viestin olympiavoittoon Atlantassa 1996 ankkuroinut Maybank (44,15/1996) nousi sittemmin kuuluisuuteen myös oikeissa miesten toimissa, Marie-Jose Perecin avopuolisona.
Christian Taylor ei ole toistaiseksi intoutunut maybankmaisiin jysäyksiin. Miehen paras kierros & lankku -yhdistelmä on seitsemän viikon sisään alkukeväällä 2009 urheiltu 45,34 - 802 - 16,98. Ei hassummin sekään, etenkin kahdelta lankulta, etenkään 19-vuotiaalta kollilta.
Eipä silti, Tayloria ei ole koskaan määritelty varttimaileriksi, ainoastaan ehdoteltu. Nuori mies itse ei ole epäröinyt lajivalikoimansa edessä hetkeäkään. Hän suosii ilmailua.
- Kolmiloikkaamalla pääsen lähimmäksi lentämisen tunnetta, Taylor sanoo.
Taylor loikkasi USA:n yliopistomestaruuden sisällä 2009, Will Claye ulkona. Taylor ja Claye kaksoisvoittivat 2011 yliopistojen mestaruuskilpailut sisällä ja ulkona, kansalliset mestaruuskilpailut ulkona ja hakivat Daegusta Taylor edellä kultaa ja pronssia.
Taylorille ja Clayelle oli tilausta. Amerikkalainen loikkaurheilu oli kansakunnan kimmoisat taipumukset huomioden muutaman vuoden varsin kesyssä kuosissa. Edellinen globaalinen mitali oli peräisin Osakasta 2007. Pekingissä ja Berliinissä yleisurheilumahti ei saanut yhtään miestä edes finaaliin.

Lue Heimo Elosen juttu Christian Taylorista ja Will Clayesta kokonaan Yleisurheilun Kuvalehdestä 1/2012!

****

Kaikki käy Juuso Hassille

Orivetinen abiturientti Juuso Hassi on osoittanut, että lähes mikä tahansa yleisurheilulaji onnistuu häneltä.
- Joo, lähes kaikki on tullut kokeiltua. Yleisurheilun lisäksi pelasin nuorempana jalkapalloa sekä jääkiekkoa, ja edelleen lentopalloilen kaupungin puulaakisarjassa. Kerran viikossa pelaan sählyä, ja kavereiden kanssa höntsäilen jäällä aika usein, Juuso myöntää.
Mikäpä muukaan sellaisesta nuoresta miehestä voisi tulla kuin kymmenottelija. Viime kesä osoitti lopullisesti, että juuri siinä Hassilla on mahdollisuudet vaikka mihin.
Järeimmät näytöt olivat junioreiden EM-kymmenottelun yhdeksäs sija ja Kalevan kisojen nelostila. EM-Tallinnassa Juuso paransi viiden lajin ennätystään sivuten yhtä, ja miesten SM-ottelussa Turussa tuli neljä ennätysmerkintää.
- Se on hyvin tyypillistä Juusolle; hän osaa venyä parhaimmilleen tärkeimmissä kilpailuissa ja tehdä kenttälajeissa parhaansa viimeisellä yrityksellä, Juuson valmentajaisä Jaakko Hassi sanoo.
Väkevä läpimurto miestenkin välineillä kansalliseen ottelukärkeen ja toisaalta 19-vuotiaiden sarjalaisten eurooppalaiseen kärkikymmenikköön ei tullut aivan puskista, mutta yllätti kuitenkin valmentajan.
- Testien perusteella ennätyksiä osattiin odottaa kaikissa lajeissa, mutta kyllä Juuson juoksutulokset kautta skaalan ylittivät odotuksetkin.
- Varsinkin hänen 400 metrin aikansa 49,33 oli aivan mahdoton, kun edelliskesänä kello oli näyttänyt 52,98:aa. Samoin pika-aidat menivät yllättävän hyvin, Jaakko Hassi myöntää.

Lue Juuso Hassin haastattelu kokonaan Yleisurheilun Kuvalehdestä 1/2012!

****

EM-Helsinki 1971 oli Julma-Juhan suurta juhlaa

Helsinki saa jo kolmannen kerran kunnian toimia yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailujen isäntänä, kun Olympiastadion täytyy kesäkuun viimeisellä viikolla maanosamme valioista.
Tämänkertaisella EM-isännyydellä on selvät yhtymäkohdat vuoteen 1971. Silloinkin oli tarkoitus siirtyä kaksivuotisrytmiin, josta kuitenkin luovuttiin jo Helsingin jälkeen. Nythän kyseessä ovat ensimmäiset olympiavuonna järjestettävät EM-kilpailut.
Ateena sai tosin toimia edelliskertana koekaniiinina, sillä Budapestin vuoden 1966 isännyyden jälkeen Kreikan pääkaupungissa kamppailtiin mitaleista 1969. Suomi oli anonut järjestelyoikeutta kummallekin edelliskerralle, mutta vasta marraskuussa 1966 Kansainvälisen yleisurheiluliiton Euroopan komitea oli Istanbulin-kokouksessaan myöntänyt sen vuodeksi 1971.
Olympiastadionia ajanmukaistettiin vuosina 1970 - 71, ja Suomen ensimmäinen kestopäällysterata, materiaaliltaan tartania, valmistui alkukesästä 1971. Vuoden 2005 MM-kilpailujen myötähän "Stadika" siirtyi mondo-aikaan, ja legendaarista urheilupyhättöä on jälleen ehostettu myös EM-kilpailujen alla 2011 - 12.
Vuoden 1971 EM-kilpailut muistetaan ennen kaikkea kestävyysjuoksija Juha Väätäisen suurena juhlana. Hän nostatti avajaisillan 10000 metrin voitollaan täpötäyden Olympiastadionin katsomossa sellaisen huutomyrskyn, ettei moista ole ainakaan monta kertaa tässä maassa koettu.
Väätäinen voitti myös 5000 metrin finaalin - jopa selvästi helpommin kuin kympin. Muita mitaleita Suomi ei saanut, mutta yleisurheilumme selvä noususuhdanne oli helppo havaita lukuisista pistesijoissa.

Palaa Helsingin EM-kilpailujen 1971 tapahtumiin Yleisurheilun Kuvalehden jutulla numerossa 1/2012!