Continental Cup uusituin säännöin Splitissä - ennakko ja cupin historiakatsaus

Yleisurheilun maailmancup muuttui ja muutti nimeään. Kroatialaisessa Splitin rannikkokaupungissa kilpaillaan tulevana viikonloppuna ensimmäinen Continental Cup, joka lienee paras jättää kääntämättä suomeksi.
Uusitussa järjestelmässä mukana on vain neljä joukkuetta, kun ennen niitä on ollut kahdeksan tai yhdeksän.

Splitissä paremmuuttaan ratkovat kaksimiehisin joukkuein Afrikka, Amerikkojen yhdistetty joukkue, Aasia/Tyynimeri sekä Eurooppa. Ennenhän kussakin lajissa on kilpaillut vain yksi urheilija per joukkue.
Myöskin naisten ja miesten erilliset kilpailut jäävät historiaan; nyt kaikki pisteet lasketaan yhteen.

Poimintoja osallistujista:
MIEHET:
100 m: Daniel Bailey AME, Christophe Lemaitre EUR, Mark Lewis-Francis EUS
200 m: Wallace Spearmon AME, Churandy Martina AME, Christian Malcolm EUR, Jaysuma Saidy Ndure EUR
400 m: Jeremy Wariner AME, Ricardo Chambers AME, Ben Offereins APA; Kevin Borlee EUR, Michael Bingham EUR
800 m: David Rudisha AFR, Michael Rimmer EUR, Marcin Lewandowski EUR
1500 m: Asbel Kiprop AFR, Leonel Manzano AME, Yusuf Saad Kamel APA, Erturo Casado EUR,
3000 m: Tariku Bekele AFR, Bernard Lagat AME, Daniele Meucci EUR
5000 m: Imane Merga AFR, Bernard Lagat AME, Collis Birmingham APA, Bouabdellah Tahri EUR; Serhii Lebid EUR
3000 m ej: Richard Mateelong AFR, Tareq Mubarak Taher APA, Mahiedine Mekhissi-Benabbad EUR, Jose Luis Blanco EUR
110 m aj: David Oliver AME, Shi Dongpeng APA, Andy Turner EUR, Garfield Darien EUR
400 m aj: L.J. van Zyl AFR, Bernshawn Jackson AME, Javier Culson AME, David Greene EUR
Korkeus: Donald Thomas AME, Dusty Jonas AME, Aleksandr Shustov EUR, Martyn Bernard EUR
Seiväs: Derek Miles AME, Steve Hooker APA, Renaud Lavillenie EUR, Maksim Mazurik EUR
Pituus: Khotso Mokoena AFR, Dwight Phillips AME, Christian Reif EUR, Kafetien Gomis EUR
Kolmiloikka: Alexis Copello AME, Randy Lewis AME, Phillips Idowu EUR, Marian Oprea EUR
Kuula: Christian Cantwell AME, Dylan Armstrong AME, Scott Martin APA, Andrei Mihnevitsh EUR, Tomasz Majewski EUR
Kiekko: Piotr Malachowski EUR, Robert Harting EUR
Moukari: Ali Mohamed Al-Zinkawi APA, Dilshod Nazarov APA. Libor Charfreitag EUR, Niccola Vizzoni EUR
Keihäs: Jarrod Bannister APA, Stuart Farquhar APA, Andreas Thorkildsen EUR, Matthias De Zordo EUR
4x100 m: AME (Churandy Martina, Daniel Bailey, Tyson Gay, Monzavous Edwards, Wallace Spearmon), EUR (Imaad Hallay, Christophe Lemaitre, Pierre-Alexis Pessoneaux, Teddy Tinmar)
4x400 m: AME (Nery Brenes, Ricardo Chambers, Javier Culson, Bernshawn Jackson, Greg Nixon, Jeremy Wariner), EUR (Kevin Borlee, Michael Bingham, Martyn Rooney, Vladimir Krasnov)

NAISET:
100 m: Blessing Okagbare AFR, Kelly-Ann Baptiste AME, Verena Sailer EUR, Ezinne Okparaebo EUR
200 m: Consuella Moore AME, Aleksandra Fedoriva EURO, Jelizaveta Bryzhina UKR
400 m: Amantle Montsho AFR, Shericka Williams AME, Debbie Dunn AME, Tatjana Firova EUR
800 m: Janeth Jepkosgei AFR, Kenia Sinclair AME; Alysia Johnson AME, Jennifer Meadows EUR, Maria Savinova EUR
1500 m: Gelete Burka AFR, Nancy Langat AFR, Mimi Belete APA, Lisa Dobriskey EUR, Hind Dehiba EUR
3000 m: Meseret Defar AFR, Shannon Rowbury AME, Anna Alminova AUR, Alemitu Bekele EUR
5000 m: Tirunesh Dibaba AFR, Vivian Charuyiot AFR, Jessica Augusto EUR, Elvan Abeylegesse EUR
3000 m ej: Sofia Assefa AFR, Milach Chemos AFR, Korene Hinds AME, Julia Zarudneva EUR
110 m aj: Perdita Felicien AME, Lolo Jones AME, Sally Pearson APA, Nevin Yanit EUR, Derval O´Rourke EUR
400 m aj: Nickiesha Wilson AME, Natalia Antjuh EUR, Vania Stambolova EUR
Korkeus: Lavern Spencer LCA, Blanka Vlasic EUR, Emma Green EUR
Seiväs: Fabiana Murer AME, Svetlana Feofanova EUR, Lisa Ryzih EUR
Pituus: Yargelis Savigne AME, Brianna Glenn AME, Ineta Radevica EUR, Naide Gomes EUR
Kolmiloikka: Yargelis Savigne AME, Olga Rypakova APA, Olga Saladuha EUR, Simona La Mantia EUR
Kuula: Misleydis Gonzalez AME, Jillian Camarena-Williams AME, Valerie Vili APA, Lijiao Gong APA, Nadzheja Ostaptsuk EUR
Kiekko: Yarelis Barrios AME, Becks Breisch AME, DanI Samuels APA, Yanfeng Li APA, Sandra Perkovic EUR, Nicoleta Grasu EUR
Moukari: Yipsi Moreno AME, Wenxiu Zhang APA, Betty Heidler EUR, Tatjana Lysenko EUR
Keihäs: Sunette Viljoen AFR, Kara Patterson AME, Linda Stahl EUR, Maria Abakumova EUR
4x100 m: AME (Debbie Ferguson-McKenzie, Cydonie Mothersill, Kelly-Ann Baptiste, Consuella Moore, Shalonda Solomon), EUR (Elizaveta Bryzhina, Olesia Povh, Marija Rjemen)
4x400 m: AME (Shericka Williams, Nickiesha Wilson, Debbie Dunn, Nicole Leach), EUR (Libania Grenot, Tatjana Firova, Antonina Krivoshapka, Ksenija Ustalova)

Suomalaisia ollut aiemmin mukana

Euroopan joukkueeseen ei siis mahtunut tällä kertaa ainuttakaan suomalaista, mutta norjalaisia on kaksi ja ruotsalaisiakin yksi.
Vuosien saatossa suomalaisia on toki nähty - sekä odotettuja että yllättäviä valintoja. Seuraavassa kertaus maailmancupin historiaan:

Düsseldorf 1977:
Miehet: 1) DDR 127, 2) USA 120, 3) Saksan ltv 112, 4) Eurooppa 111, 5) Amerikka 92, 6) Afrikka 78, 7) Oseania 48, 8) Aasia 44.
Naiset: 1) Euroopa 109, 2) DDR 93, 3) N-liitto 90, 4) USA 60, 5) Amerikka 56, 6) Oseania 46, 7) Afrikka 32, 8) Aasia 30.
Ensimmäisen maailmancupin hahmo oli Kuuban olympiavoittaja Alberto Juantorena, joka voitti 800 metrillä upeassa kaksintaistelussa Kenian Mike Boitin. Juantorena jäi 400 metrillä telineisiinsä, mutta nousi kolmossijalle.
Kuuba protestoi, kun Juantorena väitti, ettei ollut kuullut laukausta lentokoneen ja yleisön aiheuttaman melun vuoksi. Uusintajuoksu seuraavana päivänä muutti järjestyksen niin, että Juantorena kukisti niukasti DDR:n Volker Beckin, josta tuli pitkien aitojen olympiavoittaja 1980.
Britti Steve Ovett hurjasteli Euroopan paidassa 1500 metriä soolona 3.34,45:een, ja Etiopian Miruts Yifter kukisti 5000 metrin hurjassa kirissä USA:n Marty Liquorin ajalla 13.13,82.
Suomalaismainetta ylläpitivät Reijo Ståhlberg kuulan kakkossijallaan tuloksella 20,46 ja Markku Tuokko, joka heitti kiekon neloseksi 61,36:lla.
USA juoksi pikaviestin maailmanennätyksen 38,03 joukkueella Bill Collins, Steve Riddick, Cliff Wiley ja Steve Williams.
Puolalainen Irena Szewinska voitti naisten 200 ja 400 metriä - kierroksen huippuajalla 49,52. DDR:n Rosemarie Ackermann hyppäsi sinä kesänä kolme ME:tä ja voitti Düsseldorfissa ylitettyään 198.

Montreal 1979:
Miehet: 1) USA 119, 2) Eurooppa 112, 3) DDR 108, 4) N-liitto 102, 5) Amerikka 98, 6) Afrikka 84, 7) Oseania 58, 8) Aasia 36.
Naiset: 1) DDR 106, 2) N-liitto 98, 3) Eurooppa 88, 4) USA 76, 5) Amerikka 68, 6) Oseania 47, 7) Afrikka 30, 8) Aasia 26.
Koko kestävysjuoksumaailma nousi varpailleen nähtyään Miruts Yifterin hurjan kirivoiman Montrealissa sekä vitosella että kympillä. Seuraavana kesänä hän ottikin tuplavoiton Moskovan olympiakisoissa.
Maailman nopein mies vuonna 1979 oli USA:n James Sanford, joka kiiti olympiastadionilla 10,17, ja kenialainen tähdenlento James Maina Boi koki lyhyen uransa ja elämänsä kohokohdan kukistettuaan 800 metrillä USA:n James Robinsonin.
Cupin parhaan tuloksen teki kuitenkin USA:n pituushyppääjä Larry Myricks, jonka jalka oli murtunut samalla stadionilla ennen olympiafinaalia verrytellessä vuonna 1976. Myrikcs lensi viimeisellä hypyllään silloin kaikkien aikojen toiseksi pisimmän siivun 852.
Reijo Ståhlberg otti taas kuulan kakkossijan työnnettyään 20,05 ja hävittyään toisen kerran DDR:n Udo Beyerille. Neuvostoliitto marssitti moukarihäkkiin 21-vuotiaan Sergei Litvinovin, joka kiskoi 78,70.
USA:n sprintteri Evelyn Ashford oli naisten ykköshahmo: 100 m 11,06 ja 200 m 21,83, mutta myös DDR:n Marita Koch juoksi 400 metrillä suurenmoisen ajan 48,97, ja Neuvostoliiton Svetlana Ulmasova hurjasteli 3000 metrillä 8.36,34.
Kotiyleisö sai makeaa mahan täydeltä korkeudessa, kun Kanadan Debbie Brill kukisti Italian Sara Simeonin ylitettyään 196.
Pirjo Häggman nimettiin Euroopan joukkueen varaedustajaksi 4x400 metrille, mutta hän ei päässyt juoksemaan.

Rooma 1981:
Miehet: 1) Eurooppa 147, 2) DDR 130, 3) USA 127, 4) N-liitto 118, 5) Amerikka 95, 6) Italia 93, 7) Afrikka 66, 8) Oseania 61, 9) Aasia 59.
Naiset: 1) DDR 120,5, 2) Eurooppa 110, 3) N-liitto 98, 4) USA 89, 5) Amerikka 72, 6) Italia 68,5, 7) Oseania 58, 8) Aasia 32, 9) Afrikka.

Stadio Olimpicolla nähtiin Uuden-Seelannin John Walkerin paluu huippuvauhtiin, mutta hän ei mahtanut mitään Steve Ovettin kirille.
Esteissä koettiin skandaali, kun USA:n Henry Marsh töni ohittaessaan aivan loppumetreillä puolalaisen Boguslaw Maminskin ja Italian Mariano Scartezzinin.
USA:n Edwin Moses voitti kolmannen ja viimeisen cupinsa hirmuajalla 47,37. Edelliset voittotulokset olivat olleet 47,58 ja 47,53.
Muuan Carl Lewis jäi 100 metrillä viimeiseksi ajalla 10,96, mutta kummakos tuo; 25 minuuttia aiemmin hän oli lopettanut pituuskilvan voitokkaasti toisen kiekan tuloksella 815.
Brasilian kumiukosta Joao Carlos de Oliveirasta tuli kolmoisvoittaja - nyt tuloksella 17,37. Mosesiin eroksi jäi se, ettei de Oliveirasta tullut koskaan olympiavoittajaa.
Myös Udo Beyerin kuula puhui kolmannen kerran voittokieltä: 21,40.
Suomalaisedustus hoiti hommansa hyvin, vaikka Martti Vainio jäi kovavauhtisella kympillä 5:nneksi ajalla 27.48,62 DDR:n Werner Schildhauerin otettua ensimmäisen merkittävän voittonsa yli 10 sekuntia edellä.
Pentti Sinersaari heitti keihästä 83,26, mutta oli vasta toiseksi paras vasenkätinen siinä kilvassa, kun DDR:n Detlef Michel nakkasi 89,39 ja Neuvostoliiton olympiasankari Dainis Kula 89,74.
Evelyn Ashford oli taas tuplasti nopein ja kiihdytti satasella peräti 11,02, mutta 400 metrillä Marita Kochin neljän vuoden voittoputki rusahti, kun tshekkijyrä Jarmila Kratochvilova yllätti hänet 48,61 - 49,27.
Korkeuden paras oli huipulle palannut vuoden 1972 olympiasankari Ulrike Meyfarth ylitettyään 196. Keihäässä nähtiin historian kolmas 70 metrin ylitys Bulgarian Antoaneta Todorovan rymäytettyä 70,08. Muutamaa viikkoa aiemmin hän oli heittänyt ME:n 71,88.

Canberra 1985:
Miehet: 1) USA 123, 2) N-liitto 115, 3) DDR 114, 4) Eurooppa 197,5, 5) Afrikka 81, 6) Amerikka 80, 7) Oseania 65, 8) Aasia 39,5.
Naiset: 1) DDR 121, 2) N-liitto 105,5, 3) Eurooppa 86, 4) Amerikka 62,5, 5) USA 61, 6) Oseania 52, 7) Aasia 42, 8) Afrikka 41.
Canberran superhahmoksi nousi Marita Koch, joka otti korkojen kera takaisin Roomassa kokemansa nöyryytyksen. Kratochvilova vaikutti sunnuntaikävelijältä Kochin juostua edelleen voimassa olevan ME:n 47,60.
Neuvostoliiton Olga Vladikinan 48,20 on yksi kaikkien aikojen vähimmälle huomiolle jääneistä huipputuloksista. Kaksi päivää aiemmin Koch oli voittanut 200 metriä ajalla 21,90 ja nöyryyttänyt samana iltana pitkän viestin ankkuriosuudella Vladikinaa.
Toisenkin ME:n DDR:n naiset saivat aikaan, vaikka mentiin jo lokakuun alkua. Silke Gladisch, Sabine Rieger, Ingrid Auerswald ja Marlies Göhr juoksivat 4x100 metrillä 41,37.
Lisää DDR:n urotöitä: legendaarinen Uwe Hohn, historian ainut 100 metrin mies, täräytti kaikkien aikojen viidenneksi pisimmän kaaren 96,96.
Kanadan Ben Johnson kruunasi kautensa 100 metrin tasan 10 sekunnin voittokipaisulla, eikä häntä lyöty koko sinä vuonna. Myöhemmät tapahtumat tietenkin asettavat asiat uuteen valoon, mutta eipä Johnsonin Canberran-juoksua ole mitätöitykään.
Harvoin on kymppiä lyöty niin lekkeriksi, kuin Australian pääkaupungin radalla. Etiopialainen Wodajo Bulti voitti ajalla 29,22,96, mutta vitostakin madeltiin yli 14 minuuttia.
Suomalaisväriä ei nähty Euroopan joukkueessa. Sen sijaan Ruotsin Patrik Sjöberg kävi voittamassa korkeushypyn tuloksella 231. Seiväskeisari Sergei Bubka osallistui maailmancupiin tasan kerran ja ylitti 585.
USA:n Willie Banks oli pomppinut aiemmin kesällä ME:n 17,97 ja lensi vielä syksylläkin 17,58. DDR:n Ulf Timmermann jysäytti kuulaa tasan 22 metriä, ja hänkin oli pari viikkoa aiemmin korjannut ME:tä lukemiin 22,62.
DDR esitteli myös Sabine Buschin 400 metrin aidoissa. Samaisissa Berliinin kilpailuissa Timmermannin kanssa oli aitonut alkeellisella tekniikalla ME:n 53,56, mutta Canberrassa riitti 54,44.
Heike Drechslerin pituustulos 727 kuului myös viikonlopun valioihin. DDR:n valtiojohtoinen tulostehdas kävi ylikierroksilla, eikä kukaan arvannut, että konkurssi olisi vajaan viiden vuoden päässä.

Barcelona 1989:
Miehet: 1) USA 133, 2) Eurooppa 127, 3) Iso-Britannia 119, 4) DDR 116,5, 5) Afrikka 107, 6) Amerikka 97, 7) Aasia 68,5, 8) Espanja 64,5, 9) Oseania 64,5.
Naiset: 1) DDR 124, 2) N-liitto 106, 3) Amerikka 94, 4) Eurooppa 89, 5) USA 84,5, 6) Aasia 67,5, 7) Afrikka 58, 8) Espanja 48, 9) Oseania 40.
Ari Suhonen oli 800 metrin paras eurooppalaisjuoksija sinä kesänä, mutta maailmancupissa hän ei ollut aivan parhaimmillaan, vaan jäi seitsemänneksi skotti Tom McKeanin voittamassa kilvassa.
Suhosen kunnossa ei ollut vikaa, sillä kolme viikkoa aiemmin hän oli juossut Zürichissä kenialaisten keskellä SE:n 1.44,10, ja McKeanin voittoaika oli nyt 1.44,95.
Sebastian Coe sai tuta 1500 metrillä hallitsevan maailmanmestarin, Somalian Abdi Bilen voiman, vaikka hävisikin vain 0,23 sekuntia.
Pika-aidoissa mentiin hirmuvauhtia. Kaksinkertainen olympiavoittaja, USA:n Roger Kingdom vetäisi 12,87 ja walesin öljylonkka Colin Jackson 12,95, mutta voi-voi: tuulimittari näytti +2,6 m/s. Vaakakupissa painoi toisaalta se, että juoksu viivästyi puolella tunnilla rankkasateen vuoksi, ja rata lainehti vedestä vielä kilpailun aikanakin.
Brasilian Robson da Silva hävisi koko kesänä vain kerran 200 metrillä ja alitti 20 sekunnin rajan. Montjuicilla kello näytti tasan kyseistä lukemaa.
Patrik Sjöberg ponnisti toisen korkeusvoittonsa ja ylitti 234. Larry Myricks jaksoi yhä: 829 ja selvä voitto. Hänen maanmiehestään Mike Conleysta puolestaan tuli ainut, joka on voittanut sekä pituuden - Canberrassa - että kolmiloikan tuloksella 17,49.
Kuuban Ana Quirot oli loistavassa iskussa 400 ja 800 metrillä ottaen voitot ajoin 50,60 ja peräti 1.54,44. Kaiken lisäksi Quirot jätti 4x400 metrillä DDR:n 17-vuotiaan ankkurin Grit Breuerin kakkoseksi.
Hänen maannaisensa Silvia Costa hyppäsi korkeudessa ennätyksensä 204.
Aasia sai ensimmäisen lajivoittonsa, kun Kiinan Huang Zhihong pukkasi naisten kuulaa 20,73. Kiekossa DDR:n Ilke Wyludda kiskaisi hurjan tuloksen 71,54.
Yksi avioparikin pääsi juhlimaan - vieläpä samassa lajissa. USA:n David Patrick aitoi miesten 400 metriä 48,74, ja Jamaikan Sandra Farmer-Patrick 53,84.

Havanna 1992:
Miehet: 1) Afrikka 115, 2) Iso-Britannia 103, 3) Eurooppa 99, 4) Amerikka 92, 5) USA 90, 6) IVY 84, 7) Aasia 80, 8) Oseania 45.
Naiset: 1) IVY 102, 2) Eurooppa 94, 2) Amerikka 79, 4) USA 79, 5) Saksa 74, 6) Afrikka 70, 7) Aasia 69, 8) Oseania 40.
Ihan alkuun on pakko esittää tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen kelpuutettiin Euroopan joukkueeseen Kuuban pääkaupungissa?
Oikea vastaus yllättää monen asiantuntijankin: Sisko Hanhijoki, joka juoksi 100 metrillä 8:nneksi ajalla 11,76. Jos Sisko olisi venynyt 11,70:een, sillä olisi jo otettu viitossija.
Havannan erikoisuus oli kirjainyhdistelmä IVY eli Itsenäisten Valtioiden Yhteisö, joka oli otettu korvaamaan Neuvostoliitto-sanaa. Käytännössä kyse oli edelleen samasta asiasta, koska entisillä neuvostotasavalloilla ei ollut vielä omia urheiluorganisaatioitaan sillä mallilla, että ne olisivat voineet osallistua sen vuoden Albertvillen ja Barcelonan olympiakisoihin itsenäisinä valtioina.
Poimittakoon ivyläisistä 40-vuotias naisten 1500 metrin voittaja Jekaterina Podkopajeva.
Mosambikilainen Maria Mutola oli jäänyt olympiafinaalin viitoseksi, mutta Havannassa hän voitti ensimmäisenä afrikkalaisnaisena maailmancupissa. Lisää ykkössijoja tuli seuraavilla kerroilla peräti kolme.
Hän ennätti niukasti ennen etiopialaista Derartu Tulua, olympiavoittajaa, joka vei sekä 3000 että 10000 metrin pistepotin. Kuuban omat naiset ottivat peräti neljä lajivoittoa.
Kiinan Li Huirong taas voitti ensimmäisen kerran lajiohjelmaan kuuluneen naisten kolmiloikan pompittuaan 13,88.
Robson da Silva tuskin tulee ensimmäisenä mieleen kolminkertaisia saman lajin voittajia mietittäessä, mutta niin vain hän täydensi triplansa 200 metrillä.
Pienimuotoinen yllätys koettiin 800 metrillä, kun Kenian olympiavoittaja William Tanui hävisi britti David Sharpelle. Britit juhlivat myös pika-aidoissa Colin Jacksonin lennettyä 13,07.
Kuuban Ivan Pedroso katkaisi USA:n voittoputken pituudessa, mutta tulos 797 ei ehkä tyydyttänyt kotiyleisöä.
Moukari lensi ensimmäisen kerran cupissa yli 80 metriä Unkarin Tibor Gecsekin vetäistyä 80,44, ja Tshekin Jan Zelezny viskasi keihästä 88,26.
Toistaiseksi ainutta Kuuban järjestämää maailmanlaajuista arvokilpailua seurasi paikan päällä tasan yksi suomalainen lehtimies, Turun Sanomien legendaarinen Risto Taimi

Lontoo 1994:
Miehet: 1) Afrikka 116, 2) Iso-Britannia 111, 3) Amerikka 95, 4) Eurooppa 91, 5) Saksa 85,5, 6) USA 78, 7) Aasia 75, 8) Oseania 62,5.
Naiset: 1) Eurooppa 111, 2) Amerikka 98, 3) Saksa 79, 4) Afrikka 78, 5) Iso-Britannia 73, 6) Aasia 67, 7) Oseania 57, 8) USA 48.
Mennäänpä taas aluksi triviaan: Kuka suomalainen oli nyt kelpuutettu Euroopan valkoiseen paitaan?
Helsingissä EM-kuutoseksi juossut Antti Haapakoski, jonka 110 metrin aitamatka ei ollut ihan nopein mahdollinen: 14,11 ja 8. sija.
Kuuban kissa Javier Sotomayor sen sijaan oli korkeuskilvassa parhaimmillaan. Hän ylitti 240 ja kukisti Australian Tim Forsythen 12 sentin erolla! Saman maan Yoelbi Quesada pomppi kolmiloikkaa 17,61.
Kova oli myös seipään voittotulos 590, mutta tapa, jolla eteläafrikkalainen Okkert Brits sen teki, oli vähintään outo. Puuskaisen tuulen vuoksi rimaan oli kiinnitetty löyhät narut, jottei tuuli toisi sitä omia aikojaan alas. Brits ylitti selvästi, mutta hänen poispäin työntämänsä seipäänsä osui naruun ja pudotti riman.
Crystal Palacen stadionin yleisö huokaili 100 metrin lähdön nähtyään, mutta niin vain isäntämaan Linford Christie ennätti surkeasta startistaan ykkoseksi - kolmannen kerran peräkkäin.
Nelisatasen voitti USA:n Antonio Pettigrew, joka menehtyi aivan äskettäin, ja pientä lohtua jenkkien katastrofaalisen huonoon viikonloppuun toi myös arvaamaton Mark Everett 800 metrin voitollaan.
Afrikan miesten voitto perustui pitkälti algerialaisten ja marokkolaisten täyspotteihin pitkillä juoksumatkoilla.

Johannesburg 1998:
Miehet: 1) Afrikka 111, 2) Eurooppa 110, 2) Saksa 103, 4) Amerikka 98, 5) Iso-Britannia 90, 6) USA 86, 7) Aasia 65, 8) Oseania 54.
Naiset: 1) USA 96, 2) Eurooppa 94, 3) Amerikka 81, 4) Afrikka 88, 5) Venäjä 87, 6) Saksa 75, 7) Aasia 45, 8) Oseania 42.
Eipä ole Etelä-Afrikassakaan juuri arvokilpailuja pidetty. Yli 1700 metrin korkeus merenpinnasta passasi pikajuoksijoille, mutta kolea talvisää ei.
Barbadoksen Obadele Thompson ei kylmästä piitannyt, vaan juoksi satasella hurjan ajan 9,87, vaikka vastatuulta oli 0,2 metriä sekunnissa. Nigerian Seun Ogunkoyan 9,92 pani jotkut aprikoimaan ajanottolaitteiston kuntoa.
Namibian Frankie Fredericksin 19,97 kaksisatasella toki nieltiin kakistelematta. Television vaatimuksesta kympit otettiin ohjelmasta pois ja korvattiin 3000 metrillä.
Viikonlopun suurin yllätys nähtiin esteissä, kun Saksan Damian Kallabis otti ja kukisti kenialaisen maailmanennätysmiehen Bernard Barmasain hidasvauhtisen juoksun kirissä. Kallabis oli toki voittanut Budapestissa Euroopan mestaruuden, mutta silti...
Samasta maasta tuuli lujaa myös pika-aidoissa Falk Balzerin juostua 13,10 ja kukistettua Colin Jacksonin sadasosalla. Yksi selitys löyty reaktioajoista; Balrzerille 0,031 eli laiton, mutta kun toista paukkua ei tullut, niin sitten ei.
Taas yksi kolminkertainen lajivoittaja löytyi, kun Sambian Samuel Matete juoksi 400 metrin aidat 48,08 sekunnissa eli selvästi nopeammin kuin Havannassa ja Lontoossa.
Ivan Pedroso lensi pituutta 837, mutta Australian Jai Taurima hävisi vain 5 senttiä. Kaksi vuotta myöhemmin Taurima ponnisti Sydneyssä olympiahopeaa.
Heitoissa tuli kovia lukemia: John Godina kuulaa 21,48, Virgilijus Alekna kiekkoa 69,66, Tibor Gecsek moukaria 82,68 ja Steve Backley keihästä 88,71. Jan Zeleznyhän huilasi sen loppukesän harjoituksissa sattuneen tapaturman vuoksi.
Naisten pikamatkoilla nähtiin USA:n uusi tähti Marion Jones, jonka voittoajat 10,65 ja 21,62 joutaisivat roskakoriin tietyistä syistä.
Marokon Nezha Bidouane voitti erittäin kovatasoisen 400 metrin aitakilvan Afrikan ennätysajalla 52,96. Jamaikan Deon Hemmings kellotti 53,03 ja USA:n Kim Batten 53,17.
Saksan Heike Drechslerin pituuden voitot sattuivat joka toiseen kertaan: 1985, 1992 ja 1998 - nyt 707:llä.
Varsinainen paukku tuli keihäässä, kun Australian Joanna Stone kiskaisi 69,85. Ei se sinällään mahdoton yllätys ollut, sillä Stone oli voittanut edelliskesänä Ateenassa maailmanmestaruuden.
Tämä kolmannen kierroksen heitto käytännössä päätti loukkaantumisten riesaamaan Stonen uran, sillä vuonna 1999 hän ei enää kilpaillut.

Madrid 2002:
Miehet: 1) Afrikka 139, 2) Eurooppa 121, 3) Amerikka 119, 4) USA 112, 5) Espanja 103, 6) Saksa 96,5, 7) Aasia 91, 8) Oseania 74,5, 9) Iso-Britannia hylättiin.
Naiset: 1) Venäjä 129, 2) Eurooppa 126, 3) Amerikka 111, 4) Afrikka 102, 5) Saksa 83,5, 6) Espanja 78,5, 7) Aasia 78, 8) USA 77, 9) Oseania 61.
Vihdoin alettiin käyttää doping-käryjä taannehtivasti tulosluetteloon. Ison-Britannian Dwain Chambers myönsi vuonna 2005 käyttäneensä kiellettyjä aineita jo koko kauden 2002, joten hänen 100 metrin viitossijansa ja saman tien koko joukkueen suoritus hylättiin.
Tiedäpä tuota, joutaisiko myös Unkarin Robert Fazekasin kiekkotulos 71,25 mappiin ö. Fazekashan pelleili doping-testeissä Ateenan olympiakisoissa 2004. Madridissa hän kukisti Frantz Krugerin, joka kilpaili maailmancupissa kahdesti sijoin 3 ja 2.
Madridissa koettiin myös maailmancupin historian kovin myrsky, kun ensimmäisenä kilpailupäivänä toiminta kentällä lakkasi toviksi sähköjen katkettua ja rakeiden moukaroitua La Peineta -stadionia.
Siinä hötäkässä keihäänheittäjä Mikaela Ingberg selviytyi loistavasti kolmanneksi tuloksella 60,08 hävittyään vain 3 senttiä Venäjän Tatjana Shikolenkolle.
Kotiyleisö hurrasi Antonio Manuel Reinan voitolle 800 metrillä. Vasta hän juoksi cupissa kovempaa kuin Alberto Juantorena vuonna 1977, kun kello näytti 1.43,83.
Bernard Lagat juoksi vielä kenialaisena eli afrikkalaisena 1500 metrin suvereeniksi voittajaksi huippuajalla 3.31,20. Hänen harjoituskaverinsa, USA:n Seneca Lassiter kiskoi hurjaa alkuvauhtia, mutta hiipui viimeiseksi yli neljän minuutin ajalla ja joutui selittelemään, ettei kyse ollut maksetusta jänisjuoksusta, mutta sai ankarat nuhteet myös maansa liitolta.
Yksi ylivoimaisimmista voittajista oli Kuuban Anier Carcia, joka aitoi 13,10 ja kukisti USA:n Allen Johnsonin 0,35 sekunnilla. Colin Jackson kompuroi neljännellä aidalla niin, että kaatoi viidennen kädellään ja hylättiin. Siinä meni vain yksi piste, koska Jackson oli tullut maaliin 22,16 sekunnissa.
Muistatteko USA:n Savante Stringfellow´n? Älkää välittäkö - ei muistanut tämän kirjoittajakaan, vaikka Stringfellow voitti Madridissa pituushypyssä Ivan Pedroson tuloksin 821 - 819.
Meksikon Ana Guevara ei hävinnyt vuonna 2002 kertaakaan naisten 400 metrillä ja voitti sen Madrisissakin ajalla 49,56. Maria Mutolan neljästä voitosta viimeinen irtosi ajalla 1.58,60.
Turkin Euroopan mestari Süreyya Ayhan tunsi 1500 metrillä vain yhden taktiikan: alusta saakka keulaan ja kotiin ajassa 4.02,57 eli 7,17 sekuntia ennen Venäjän Tatjana Tomashova. Kummallakin on sen jälkeen ollut hieman hankaluuksia testaajien kanssa...
Naisten korkeus oli komea kilpailu, jossa Etelä-Afrikan perhostyylinen Hestrie Cloete ja Ruotsin Kajsa Bergqvist ylittivät 202 sekä Venäjän Marina Kuptsova 200.
Saksan Annika Beckeristä tuli ensimmäinen naisten seipään voittaja hänen ylitettyään 455.

Ateena 2006:
Miehet: 1) Eurooppa 140, 2) USA 136, 3) Afrikka 116, 4) Aasia 110, 5) Amerikka 103, 6) Venäjä 89, 7) Ranska 79. 8) Oseania 78, 9) Kreikka 44.
Naiset: 1) Venäjä 137, 2) Eurooppa 128, 3) Amerikka 117, 4) USA 101,5, 5) Puola 97, 6) Afrikka 96,5, 7) Aasia 85,5, 8) Oseania 73, 9) Kreikka 60,5.
Ateenan olympiastadion kumisi lähes tyhjyyttää, kun uunituore Euroopan mestari Jukka Keskisalo taisteli hidasvauhtisessa estekilvassa neljänneksi ja varmisteli osaltaan Euroopan miesten voittoa.
Voitto meni niin esteissä kuin 5000 metrilläkin Qataria eli Aasia edustaneelle kenialaiselle Saif Saaeed Shaheenille.
USA:n Tyson Gay oli noussut hurjaan vireeseen ja paineli satasen peräti 9,88 ennakoiden, mitä tuleman piti seuraavana kesänä MM-Osakassa.
Jamaikan Usain Bolt johti selvästi 200 metrin kilpaa, mutta USA:n Wallace Spearmon juoksi ulkoradalta ohi ajoin 19,87 - 19,96. Niin se maailma muuttuu...!
Jokusia muitakin taktiikkajuoksuja maailmancup on nähnyt, mutta Ateenan 1500 metriä tarjosi kaiken huipun. Kenian Alex Kipchirchir kiri voiton ajalla 3.52,60.
Sen sijaan Australian Craig Mottram otti ja voitti suuren Kenenisa Bekelen 3000 metrillä - vieläpä suvereenisti juostuaan 7.32,19.
Allen Johnson juoksi loistavan pika-aita-ajan 12,96 ja päihitti Kiinan olympiavoittajan Liu Xiangin 0,07 sekunnin erolla.
Seipäässä pantiin merkille Australian Steve Hookerin 580, mutta seuraavat sijat menivät hieman eksoottisempien seiväsmaiden edustajille: Japanin DaichI Sawani ja Argentiinan German Chiaraviglio 570.
Norjan Andreas Thorkildsen kiskaisi ensimmäisen ties kuinka monesta keihäsvoitostaan laatutuloksella 87,17.
Naisten ykköshahmoksi kohosi USA:n Sanya Richards, joka voitti 200 metriä ajalla 22,23 ja täydensi 400 metrillä 13 voiton putkensa peräti 48,70:llä.
Etiopian Tirunesh Dibaba ja Meseret Defar hoitivat täysin ylivoimaisesti naisten pitkien matkojen voitot, mutta muilla afrikkalaisnaisilla ei ollut riittävästi paukkuja, jotta kokonaiskilpailussa olisi noustu kuutossijaa korkeammaksi.
Venäjä jyräsi, ja yksi sen parhaimmista oli kolmiloikkaa 15,13 hypännyt Tatjana Lebedeva, mutta kotiyleisö iloitsi Hrisopiyi Devetzin 15,04:stä.
Saksan Steffi Neriuksen ura alkoi kääntyä loppupuolelleen huipentuakseen maailmanmestaruuteen kotikentällä 2009. Ateenassa hän otti maailmancupin voiton tuloksella 63,37.